Olen haaveillut pitkään pitsihuivin neulomisesta. Olen aloittanut mm. Titanium-huivin (Ulla 3 / 13) tekemistä, mutta en osannut tulkita ohjetta oikein, ja huivi jäi kesken, kun en osannut jatkaa sitä.Kesällä Anna Verschik (Kuduja) kyseli Ravelryssä kiinnostuneita huivi-KALiin (knit along). Aikataulu tuntui minulle tiukalta, mutta pidän Annan ohjeista ja olen niitä saanut tehtyä valmiiksikin.
Lisäksi lankakokoelmassani on pyörinyt jo jonkin aikaa lähes täysi kerä Pirkanmaan kotityö Ohut Pirkkalankaa ihanassa Jää-värissä.
Huivin ohje oli selkeä ja hyvä. Ongelmaksi muodostui se, että kudoin nopeammin kuin ajatukseni kulki. Luin ohjetta hieman huolimattomasti ja mallikerran oppiminen otti aikaa. Päätin kuitenkin, että en anna periksi.
Tuin omaa ohjeen lukuani korostusväreillä.
Yritys numero 7 oli jo hyvän matkaa tehtynä, kun huomasin huivissa systemaattisen virheen, olin kutonut yhden silmukan jokaisella kerroksella väärin. Päätin purkaa huivin alun ja aloittaa uudelleen, kun minulla olisi monta tuntia aikaa tehdä huivia.
Kudoin huivia junassa pitkällä matkalla ja sain huivin hyvään alkuun ja lopulta valmiiksikin.
Huivin pingottaminen toi kuvion hienosti esiin. Huivista tuli kolmisen metriä pitkä.
Ohje oli mukava kutoa ja pitsikuvio muuntautuu monenlaiseksi, riippuen siitä, miten sitä katsoo.
Lanka sopi kauniisti ohjeeseen ja sitä oli helppo kutoa. Lanka kesti hyvin myös lukuisat yritykseni.
KAL-haaste kannusti jatkamaan, vaikka huivi myöhästyikin hieman aikataulusta.Tuntuu aivan mahtavalta, kun sain vihdoin tehtyä pitsihuivin!
Huivin annoin, hieman haikein mielin, lahjaksi henkilölle jonka tiedän rakastuvan siihen ensi silmäyksellä.
Kiitos Anna taas kauniista ohjeesta!
