maanantai 6. tammikuuta 2020

Silkkiä ja villaa huiviksi yllinkyllin

Halusin kutoa ystävälle lahjaksi pitsihuivin. Etsin ohjetta, joka olisi sellainen, että se onnistuisi myös minulta. Silmiini osui Blogin Pehmeitä paketteja pitäjän Sannan ohjeen Polku, joka on julkaistu Taito 3/2017 lehdessä.

Langaksi valikoitui Ito Kinu, jota ostin kaksi kerää varmuudeksi, ettei lanka lopu kesken...

Muunsin ohjetta siten, että kudoin sen pitkittäissuuntaan. Pituuden arvioimiseksi tein mallineuleen, jonka perusteella tein arvion silmukoiden määrästä...

Käytössäni oli 100 cm pitkä pyöröpuikko, joten huivin lopullinen pituus paljastui vasta kun päättelin sen puikoilta.

Huivin kutominen tuntui kestävän ikuisuuden ja neulottuani ensimmäisen Ito Kinu kerän, totesin, että lanka ei riitä haluamaani leveyteen. Huivin keskelle siis tuli toisesta työstä yli jäänyt vaaleanpunainen silkki-puuvillainen lanka, jonka vyöte on hävinnyt.

Pingoitettuna huivin pituudeksi tuli kolmisen metriä ja leveys on n. puolimetriä. Henkäyksen ohut lanka ei kuitenkaan tee huivista liian paksua, vaikka sen kietoo kaulaan monta kertaa.

Väri oli mitä onnistunein.